Fed up with the fantasies, they cover what is wrong

Siihen pisteeseen astihan rakastan kotona makaamista, kunnes se ei oo valinta vaan pakko kun ei oo muutakaan tekemistä. Haluun niin paljon vaan mennä ja tehä kaikkee, oon ihan kyllästyny taas tähän kotona oleskeluun. Se ulkona puuhailu on vaan jotenki tosi haastavaa kaikille täällä. Pitää saada lupia ja kyytejä ja pitää olla lapsenvahtina ja kaikesta on pakko tehdä niin vaikeeta. Sit kans niitä suunnitelmia perutaanki viime hetkellä. Ikävöin busseja ja sitä itsenäisyyttä, mitä meillä Suomessa on. Ja se ärsyttää kaikkein eniten, ettei sitä osaa arvostaa ennenku lähtee jonnekin muualle. Ootan vaan ihan sikana sitä et pääsen takas siihen mun normaaliin elämään. Viime yönä päätin sit laskee mun kursseja ja vähän katella, millanen mun ens vuodesta on tulossa. Oon jo ihan innoissani siitäki et pääsen takas rakkaaseen Tiluun. Hahah katotaa sit syksyl ekal koeviikol oonko viel yhtä innoissani...

Ei täällä oikeestaan nyt oo paljon mistä kirjottaa. Viikko meni yearbookin kimpussa. Perjantaina mentiin käymään jossai suklaa-festivaalissa ja lauantaina mentiin johonki kiinalaiseen kulttuurikeskukseen ja syömään kiinalaista, koska oli kiinalainen uus vuos. Huomenna pitäis osata musikaalin act I kokonaan ilman kässäriä, en tiiä mitä siitäki tulee. Menispä aika vähän nopeemmin, haluun taas ne hyvät ilmat takas. Oon tässä viettäny tätä tylsyyttäni vaan unelmoidessa ja suunnittelemassa tulevaisuutta. Eipä täällä nyt muuta.

P.S. Paljon rakkautta Marina and the Diamondsille ♥