You show the lights that stop me turn to stone

Tää viikko on ollu ainakin mielenkiintonen jos ei muuta hahaa. Tunteet kulkee ku vuoristorata mut ei se mitää, kyl tää tästä! Sunnuntaina väsäsin ekaa kertaa ikinä makaroonilaatikkoo ja se oikeesti onnistu ihan kivasti! Kutsuin kaverinki tost parin talon päästä maistaa mun luomuksia ja hostien tytär tykästy niin paljon et halus tehä sitä omalle perheelleen illalliseks!! Emmä mikää ihan turha kokki näköjää oo, vois ottaa tän oikee tavaks. Tai sit ei...

Koulussa nyt mikään ei oo uutta tai ihmeellistä, sen verran voisin mainita et mun enkun opettaja pisti mut oikeen valokeilaan ja ilmotti et sen mielestä on surullista et sen kahesta junior-luokasta ihminen joka ei puhu englantia äidinkielenään saa parhaan tuloksen kielioppitehtävästä... Vähän hymyilytti ku koko luokka naureskelee ja yrittää puolustautuu et mä oon kuitenki oppinu enkkuu jotenki eri tavalla ja siks osaan kielioppii. No ei siinä mitään, sehän on vaa hienoo et tällä mun nollapanostuksella pärjää kummiski jossain! Siitä puheenollen taidan reputtaa huomisen hissan testin... Oh well.

Keskiviikkon oliki suunnitelmissa sit vähä erilaista ohjelmaa. Menin kaverille Walmartin kautta tekee meille tpaidat huomista jefu pelii varten! Eka kotipeli, oon ihan sairaan innoissani tosta, en malta oottaa sitä fiiiiilistä! Siitä sit meen samalle tytölle yöks ja pidetää vähä slumberpartyy hahaha! Lauantaina shoppailuu ja koska maanantai on viel vapaa ni mennään famin kans IHOP:iin syömää aamupalaa. Tulee ihan sika ihana viikonloppu! Nää viikot menee ihan sairaan nopeesti täällä, mikä on ehkä ihan hyväki juttu koska ainaki viikonloput tulee nopeemmin! Lupaan kirjotella sit viikonlopun aikana tost pelistä ja kaikesta.

Piti muuten sellasta juttuu kysellä et ootteko mitä mieltä tästä postaustahdista? Onks yks tai pari postausta viikossa parempi vai pitäiskö niitä tulla useemmin? Ois kiva tietää vähän miten usein tykkäätte lueskella näitä :) Ja niitä postausehdotuksia otetaan aina mieluusti vastaan!

P.S. Pusuja mamalle, maailman parasta synttäripäivää ja ois ihana olla siellä viettelemässä sitä teijän kanssa! Love you.

P.P.S. Nasuilkaahan munki puolesta tilulaiset!! Syvimmät osanottoni tän vuoden ykkösille terveisin the girl with the blue unibrow.....

It's about how strong our love is, when I'm gone and it feels like forever

Koska tänään tuli täyteen tasan kolme viikkoa täällä, päätin pistää tuumasta toimeen ja toteuttaa ton ensimmäisen postaus-toiveen heti! Aiheena on siis asioita mitä kaipaan Suomesta. Älkää ottako tätä väärin, tän ei oo tarkotus olla valituspostaus, eikä tää tarkota ettenkö viihtyis täällä ja että haluisin täältä pois. Koti-ikävä on yks suurimmista osista tätä vaihtoa ja voin vannoo että se koskee jokaikistä vaihtaria, eikä se liity siihen mitenkään onko sulla hauskaa vai tylsää vaihtovuotes aikana. Joten kaikki mitä nyt kirjotan, tuun kirjottaa hymyillen ja onnellisesti kaipaillen, en itku kurkussa niiskuttaen.

Eniten mul on ikävä perhettä ja kavereita. Äitin vammajuttuja, haleja, naurua, tukee, sen kaa riitelyy ja huutamista, juttelua, ja sitä että se oli perillä ihan kaikesta mitä mulle tapahtuu. Toi vieki mut sit kavereihin. Mul on varmaan eniten ikävä niitten mielipiteitä ja neuvoja kaikkiin juttuihin. Sitä, et ne ties tasan tarkkaan mistä puhun, koska asiat koettiin aina yhessä. Nyt kuulumiset pitäis pystyy vaihtaa parissa hassussa viestissä, mut no way. Joten jos haluun kertoo jotain, ne hädintuskin tajuu puoliakaan mistä puhun. Ja jos et ymmärrä mitä sulle puhutaan, sua tuskin edes kiinnostaa niin paljon. Joten on ikävä kavereiden kanssa jouruiluu, niiden naamoja ja ääniä, nauramista niiden kanssa, jokapäiväistä hengailuu, bilettämistä, vammailuu ja sitä et parhaan kaverit on aina sun tukena ja sun puolella ihan sama mitä käy.

Näitä asioita kaipaan ja tuun kaipaamaan kans...
Bileitä, suomen kieltä, asioiden ymmärtämistä ilman ongelmia, välitunteja, laulu- ja pianotunteja, sitä et on joka päivälle jotain tekemistä, tapahtumia, laiskottelua, ruokaa, herkkuja, musiikkia, vapautta, huolettomuutta, itsenäisyyttä, iphonen 24/7 käyttöö</3, tv-ohjelmia, säätä, turvaa, kauppoja, vaatteita, ihan miten vaan pukeutumista, mun kenkiä, farkkuja, ittensä ilmasemista ilman ongelmia, maailman huonoimpia inside vitsejä, kaverien auttamista, mun perus suomi-viikonloppuja, kotia, omaa huonetta, nasua, ihmisiä, omaa rauhaa, hiljaisuutta, omaa aikaa, känkkäränkkä-päiviä, tilua, 11B:tä ja Hannaa, laulamista, tanssimista, riehumista, omaa sänkyä, vammaunirytmiä, suomi-koulupäiviä, julkista liikennettä, ympäriinsä kävelemistä, ja varmaan niin monia muitaki juttuja mitkä ei vaan nyt tuu mieleen.

En nyt syventyny tähän aiheeseen tän enempää, mut ainaki saatte jonkinnäköstä käsitystä tästä aiheesta. Sit viel vähän kaipailubiisejä tälleen loppuun.


^puspus rakas hihii


Aaaaa on tosi ikävä kaikkia, rakastan teitä murukat. Ja mama kyl tää tästä, we can do this!

Viikon nopeet kuulumiset

Sunnuntaina Yuchen teki meille dumplingei tai mitälie, mut siis kiinalaista ruokaa. Oli sika hyvii ja must noi näyttää ihan sairaan söpöiltä hahaa. Sunnuntain ohjelmaan kuulu kans hiusten värjäystä ekaa kertaa ikinä kaupan värillä, ja oon viel aika tyytyväinen lopputulokseen!

Alkuviikko meniki sit koulussa tuskaillen, mut suhteellisen nopeesti kuitenki. Koulubussilla matkustellen hahahaa. Torstaina suunnattiin koulun jälkeen kohti mexicolaista ravintolaa, koska yhel perheenjäsenellä oli synttärit. Siitä sit niille syömään ehkä maailman parasta piirakkaa, ah.

Perjantai oli early release-day koulussa, joka meinas siis sitä et päästiin jo 11:00! Kruisailtiin sit kaikkien kamsujen kans kotiin ja tästä lähettiin Smash Burgeriin syömään, siitä pariin kauppaan ja sit Daphne kutsu meijät toho parin talon päähä hengailee niiden altaalle. Ainii sain hommattuu ittelleni jonkun flunssapöpön ja olo ei oo nyt mikään mahtavin. Ääni on melkee menny ja niiskuttelen ihan koko ajan. Ei toi altaalla riehuminen tainnu sittenkää parantaa tätä tautii :(

Ei mul oikeestaa oo muuta kerrottavaa, koulu on vaan koulua ja se onki sitte se pääasia mitä tääl puuhailen just nyt.. Vaik en oo oikeesti tarpeeks paljoo läksyjen ääressä istunukkaa, hehe. Mut ekast testistä (joka oli siis se 50 osavaltioo + 15 maantieteellistä jutskaa kartalle) 70+1/70!! Oon iha ylpee.

Oisko teillä mitään toivomuksii mistä haluisitte kuulla tai millasta postausta haluisitte et teen? 
Ideoita otetaan mieluusti vastaan hahaa!

So let's get up, let's get on it, don't you leave me brokenhearted tonight!

I had so much fun omg.

Aamusta meijän alue valvoja pistäyty kattomaan et täällä on kaikki hyvin, ja kertoili sit vähän sääntöjä ja muita juttuja tätä vuotta koskien.. Ja no ei varmaan yllätä et osa niist pisti vähä vihaks hahaa. Oh well.

Sit päiväl mentii uiskentelee hostien lapsenlapselle ja sinne ilmesty sit muutki lapsenlapset, ja meil oli oikeesti tosi hauskaa ku peuhattiin niitten 10-14-vuotiaiden kanssa siin vedessä. Sain suht hyvin värii itteeni tänää, mistä oon superhyper ilonen. Wiiiiiii. Ostin tänää hiusvärin mun kuolleeseen tukkaan ja se oiski sit ehkä huomisen projekti!


Kuten kuvista näätte, illan suunnitelmiin kuulu keilaamista ja kamujen kans hengailuu. Tykkään ihan sairaasti näist ihmisist täällä, ja toivottavasti ne ei nyt ala vihaa mua ku laittelen vaa näit kuvii tänne.. HEHE. Mut nii, en vois olla ilosempi et oon tutustunu just näihin ihmisiin ♥



Cheerio ;)

Ruusuinen paluu arkeen...

..en kestä tota kuvaa mun ID-cardissa hahahahaa, ja toi tulee yearbookiin :|

Oon hengissä! Vielä toistaseks... Amerikassahan kaikki on isompaa, joten ylläripylläri niin on läksyjen määräki. Tai eiköhän se oo aika samaa luokkaa ku Suomessaki, MUTTA täällä jos jätät läksyt kolme kertaa tekemättä, sut erotetaan päiväks.. Wuhuu toi saaki motivaation oikee kunnon nousuun! Huomiselle ois sit luvassa us historyn tunnilla testi, missä pitää osata nimetä kaikki 50 osavaltiota + jotain meriä yms kartalle. Ja tässä mä vähän niinku välttelen tota lukemista. Ja matikan läksyjä. Ainii sain muute vaihettuu mun lukkaria silleen, että mul on nyt lukuaineita vaan englanti, matikka ja historia. Forensicsin paikalle otin piirrustuskurssin, minkä luulis olevan vähä kivempaa ku jotku csi tutkimukset... Huomenna mut sit siirretään johonki korkeemman tason kuoroonki, ni on taas lisää asioiden hoitelua.

Tänään hostien nuorin tyttö tulee illalliselle moikkaa meitä ja vie siskon shoppailee johonki aasiamarkettiin. Huomenna kävästään pikasesti Arrowhead Mall:illa hankkii mulle loput koulutarvikkeet, ja sit lauantaille ois luvassa Area Repin tapaamista, sukulaisilla kyläilyä ja illal kavereiden kans keilaamaan! Can't wait for the weekend. Oikeesti, minä ja arki ei sovita yhteen...

So don't stress, don't cry, we don't need no wings to fly

Sunnuntaina siis menin host perheen mukaan kirkkoon, joka on tosi erilainen ku suomalainen kirkko. En usko et se on ihan mun juttu tosin, ja mun hostit ei todellakaan oleta et kävisin siel niiden kans joka sunnuntai. Kävin kuiteski 'tutustumassa' ihan kunnioitus-mielessä ja koska haluun kokeilla kaikkee uusii juttuja. Kaikki ihmiset oli super ystävällisii, ja tutustuin sit siel taas uusiin ihmisiin. Joten jos ootte menos vaihtoon joskus, suosittelen ainaki käymään kirkossa koska se tosiaan on ihan erilaista ku suomessa!

Illemmalla haettiin sit uus sisko kentältä, ja tuotiin se kotiin. Raukka (tai onnekas) pääsee kouluun vast keskiviikkona, ku täs on nyt parit asiat hoidettavana. Nyt sillä alkaa toi sama totuttelu ku mullaki, mut tottakai se on ihan erilaista eri maista tulleille. Kotonahan me ollaan aina oltu tosi amerikka-''faneja'', joten mulle tää on ollu aika helppoo tähän mennessä. Huomasin et tän viikonlopun aikana must on tullu paljon varmempi ton enkun kans ja pystyn olla ihan niinku kotonaki. Heitän kokoaja mun hosteille jotain mun jäisiä vitsejä ja ne nauraa hulvattomasti mun vammajutuille. Mut nyt ainaki tuntuu kodilta!

So today was the big day... Mulla alko koulu, wuhuu. Meijän kampus on tooosi iso, ja meil on aikaa siirtyy luokast toiseen se sellanen viis minuuttia. Toi oli aika radikaali muutos meijän 15 minuutin hengaustaukoihin, mitkä teki koulusta sen kivan paikan mis näki kavereita.. Noh ainaki mun tunnit vaikutti kivoilta, ja opettajat oli kaikki mukavii. Mua niin osaa hämmästyttää tää, miten nää ihmiset reagoi vaihtareihin täällä. Heti ku mainitsee et on jostai toisest maasta, ihmiset suunnilleen hyökkää sun kimppuun ja alkaa kysellä kaikkii kysymyksii ja ihme kyllä antaa ihan sairaasti kehuja. En oo varmaan ikinä yhen päivän aikana kuullu yhtä montaa kehua ku tänään. Mut ehkä se tekeeki näist ihmisistä niin helposti tutustuttavia, ku niillä ei oo tätä suomalaista asennetta kattoo kaikkee erilaista pitkin nenänvartta.

Näin sit onneks mun uusii kamuiki koulussa ja saatoin jopa saada niitä lisää.. Koulun jälkeen oli luvassa koulutavaroiden (ja no vähän muutaki) shoppailua, ja sit kävin tutustuttamassa uuden siskon näille naapurissa asuville kamuille. Väsymys pukkaa päälle just nyt mun muuten kaikki on menny hyvin tähän mennes. Okei oon ollu tääl vast viikon, mut en tajuu miten jotenki sovin tänne niin hyvin, tää on vaan niin mun paikka :)

Tulin tossa just pelistä..

Parra♥ 

34,000 katsojaa. GO D-BACKS GO! Ei mul sit muuta :)

Living the American dream

Aaaaa, rakastan tätä paikkaa. Kaikki on niin mukavii ja ystävällisii. Juttelee vaik ois täys tuntemattomii ja kyselee ihanan paljon kysymyksii. Tää on varmaa se suurin shokki, mikä vaatii vähän totuttelemista. Suomessahan me vaan katellaan maahan hiljaa ja vältellään katsekontaktii..
Toinen juttu mitä rakastan täällä, on kaikki nää jenkki-tuotteet mitkä on Suomessa ihan törkeen kalliita ja tääl ihan arkipäiväsii ostoksii. Esimerkiks, mun uus rakkaus on vitamin water, jota en oo ikinä aikasemmin ees vaivautunu maistaa.. Sit oon ostellu muitaki juttui mist pystyin vaan unelmoida kotona, esim One Directionin live dvd:n (♥) ja hampaiden valkasu-liuskoja!

Eilen käytii koulul valitsee mulle oppiaineita, ja mul on nyt tulossa sit sellasii aineita ku us/az historiaa, junior-tason enkkuu, algebraa ja forensic sciencee (se on kuulemma ku joku csi kurssi, ne tutkii rikospaikkoi yms hahaa). Sit valinnaisiks otin journalismii ja kuoroo, joihin toivon tooosi paljon et pääsen. Eiliseen päivään kuulu kans jenkki-puhelimen hankkiminen. Ostin viidenkympin LGn kosketusnäyttöpuhelimen ja sain siihe 200 minuuttii puheaikaa. Se on ihan fine vaik onki vähä romu, ja voin aina ostaa sit lisää minuutteja jos sille tulee käyttöö.

Siel koulul tutustuin muutamaan meijän koululaiseen, ja kaks niist oli kans vaihtareita. Osa niist sattumalt asuu ihan parin talon päässä musta, ja tänää ne kaikki tuli pyytää mua niiden johonki juhliin mis ne sit toivotti meijät kolme vaihtarii tervetulleiks. Tutustuin sit vähän paremmin niihin siellä ja kaikki vaikutti tosi mukavilta ja otti mutki iha tosta noin vaan ihan avosylin vastaan. Nyt on paaaaljon parempi mieli alottaa toi kouluki ku nää sanoo et ne ettii mut siellä ja auttaa jos oon hukassa! God bless America.

Nyt unille, pusuja.

You begin to feel like home

Sain luvan laittaa teille vähän kuvii tänne, niin näätte millasissa oloissa asustelen tän vuoden. Tää ympäristö ja enkun puhuminenki alkaa tuntuu jo ihan luontevalta!

Täällä kaikki on paremmin kun hyvin, viettelen näit vikoi päivii ennen koulun alkamista aika lepposasti. Eilen mul oli ELL-testi, minkä koulu vaati et otan, jotta ne tietää tarviinko helpompia enkunkursseja tai tutoreita sunmuuta. Se koe oli sen verran helppo, et ne sano mulle jo siellä et saan valita ihan mitä kursseja vaan haluun ottaa. Mun hostit oli kattonu lehdest mulle jonku koe-esiintymisen, mihi voisin hakeutuu, koska ne muisti mun papereista et tykkään teatterista/musiikista ja esiintymisestä. Ne kans tuntee tyttöjä, jotka on mukana paikallisen teatterin toiminnassa ja ajatteli et ne vois tutustuttaa mut niihin. Jos tollanen toiminta ei sit onnistukaan, ni on mulla sit noita koulun clubeja mihin voin liittyy.

Buddy ja Max ♥

Ootan jo ihan innolla sitä ku mun uus sisko saapuu Kiinasta sunnuntaina! Tähän mennes oon vaan ehtiny kehittää rakkautta Netflixiin, joka tarjoo mulle ihanii leffoja ja sellasii jaksoja mun lempisarjoista, mitä en oo viel nähny. Mun ihanat hostit antaa mun kattoo ihan mitä vaan, vaik ne ois ite olkkarissa kans hengailemassa. Sit mulle kävi kans sellanen hassu juttu, et jäin koukkuun amerikan Big Brotheriin ekan jakson jälkeen minkä näin.. En ees tykkää koko ohjelmasta (ainakaan Suomessa), mut nyt oon ihan koukussa.

Tänään käytii shoppailee Forever 21:ssa, poikettiin Starbucksissa ja käveltiin Arrowhead Mall:in läpi kattoo mitä ihanuuksia seki sisältää. Hostit lupas et ne voi millon vaan heittää mut sinne pariks tunniks, tai vaik koko päiväks jos mun tekee mieli. Toivottavasti uus sisko tykkää kans shoppailusta...

Huomenna sit koululle valitsee vähän kursseja!

Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen

Mun matka lähti käyntiin siis lauantaiaamuna 04:30 kun herätyskello alko soimaan. En ollu tosin nukkunu silmäystäkään sinä yönä, mikä teki loppu matkasta maailman ihanimman.. Eka kone lähti seittemän maissa ja koska matkattiin 'ajassa taaksepäin' oli vieläki aamu ku päästiin Lontooseen. Siellä sit oleiltiin viiden muun suomalaisen ja sairaan monen erimaalaisen STS vaihtarin kans jonkin aikaa ja sit lähtiki kaheksan tunnin lento Chicagoon. Chicagos oli meneillään pienehkö ukkosmyrsky joten se oli aika siinä ja siinä et pääsin sit lähtee Phoenixiin. Mun vieressä istu maailman söpöin 8-vuotias Arizonalainen tyttö, jolla oli Justin Bieber-reppu ja One Direction-lehti (jota se lainas mulle ♥) mukanaan siinä.. Jostain kumman syystä meil oliki paljon juteltavaa ja siinä oliki mulle kolmeks ja puoleks tunniks viihdykettä. Voi se oli niin sulonen. En saanu tosin nukuttuu paljon koneissa, joten voitte vaan kuvitella sitä väsymystä. Nukahin uudessa kodissa samantien ku sain pään tyynyyn.

Saavuin Arizonaan siis lauantai-iltana, ja mun hostit oli ilosina ottamassa mua siel vastaan kukkakimpun kanssa. Mulla ei oo mitään muuta ku hyvää sanottavaa niistä ja koko täst jutusta! Mun hostit on yksii mukavimmista ihmisiä keitä oon ikinä tavannu. Tänään ne ajelutti mua ympäri Anthemii, ja käytti mua ruokakaupassa ja sain valita ihan mitä kaikkee naposteltavaa ja ruokaa vaan halusin. Ne käytti mua kans sellasel yhteisökeskuksella, mis on Antemin asukkaille ilmanen kuntosali, koriskenttä, uima-allas, pikkunen 'vesipuisto' alue, kiipeilyseinä ja varmaan muutaki. Anthem on täynnä kaktuksia ja aika kuivan näkösiä pensaita, koska täällä tosiaankin on KUUMA. Se tunne ku nouset ilmastoidusta autosta.. Talot tääl on ihan sairaan ihanan näkösiä, kaikki on beessin tai ruskeen värisiä kivitaloja. Meijän talo on tosi iso, mut jaan huoneen sen mun uuden Kiinalaisen siskon kanssa, kun se 12. päivä tänne saapuu. Huomenna meijän pitäis mennä vähän tsekkailee sitä mun kouluu ja saan valita kursseja sunmuuta.

Kuvissa on mun hostien kaks ihanaa vauvaa, Max ja Ollie. En kestä tota noitten söpöyttä.. Tääl on kans kolmas kisu, joka on vähän ehkä ujompi ku nää kaks reivaajaa. Sitte meil on kans pieni koira Buddy, joka on aika sulonen myös.

Feels like home already ♥

Laitan sit ihan kunnon kuvia jokapaikasta kunhan kerkeen, nää kaikki on otettu rakkaalla iphonella, jota en voi käyttää enää kun vaan yhdistettynä wifiin.. Sain tänää onneks vähä juteltuu äitin ja kavereiden kans, joten nyt mulla on oikeestaa kaikki super hyvin. Oon sairaan tyytyväinen.

Last days...

Nää vikat päivät menee ohi ihan huomaamatta.. Nytki mulla on vaan noin 36 tuntii kentälle lähtöön. Eikä tätä silti oikeen vielä käsitä. Eilen olin noiden kahen ihanan kans ekaks Vapianossa herkuttelee, ja sit kierreltiin pikkasen Helsinkii. Tais olla viimenen reissu stadissa nyt vuoteen. Aina ihan sama mitä teen, mun päässä pyörii et tää tais nyt olla vika kerta ku teen tätä tai kävelen täällä. Sairaan outoo..

Kun olin saanu hyvästeltyy Riinan ja Maisan, suuntasin kotiin ja aloteltiin siinä sitte meijän vikaa tyttöjeniltaa Juulian Liisan Oonan ja Jasmin kans paistamalla lettuja ja juoruumalla. Viimenen sleepover. Hui.. En oikeesti tajuu vieläkään sitä, etten nää näitä ihmisiä melkeen vuoteen.

Tänään meille tulee viel illalla parit sukulaiset sanoo heipat, ja äiti osti meille oikeen kinuskikakun sen kunniaks. Jätin kaiken pakkaamisen huomiseks, mikä on ehkä hieman huolestuttavaa.. Huomiseks on sit kans kaikkee muuta ohjelmaa ja tuskin saan nukuttuu ollenkaan, koska pitää ehtii kentälle 05:45. Mun täytyy vaihtaa lentoa kaks kertaa, ensin lennän Helsingistä Lontooseen, sitte Lontoosta Chicagoon ja lopulta Chicagosta Phoenixiin, josta mun Hostit tulee hakemaan mut autolla. Vähän jännittää, pakko myöntää.