maanantai 31. joulukuuta 2012

maanantai 24. joulukuuta 2012

Silent Night



Jouluaatto meni ihanan rauhallisesti ja onnellisissa tunnelmissa ku hostien nuorin tytär ja vanhin poika oli kylässä. Kokkailtiin yhessä, syötiin, hengailtiin, syötiin, vaihdettiin lahjat ja syötiin vähän lisää. Kaikki tämä joulumusiikin säestämänä. Huomenna sit hostien toisten lasten ja lastenlasten luokse availee lahjoja ja syömään.

Happy holidays ♥

Have yourselves a merry little Christmas ♥


Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 

P.S. Mitä mieltä ootte uudesta ulkoasusta? :)

torstai 20. joulukuuta 2012

Hyvää maailmanloppua vaan kaikille!

En oo tosiaan jaksanu tai ehtiny postailla mitään muutamaan viikkoon, koska täs on ollu liian paljon stressiä ja tekemistä ton koulun suhteen, vaikka en siitä minkäänlaista credittiä saakaan. Ärsyttää. En ymmärrä miks ne vaatii niin paljon meiltä, joille tää koulu tältä vuodelta ei merkkaa tasan mitään. Meil on ollu täs nyt jo muutaman viikon ajan finals kokeita, jotka on joku 20% sun arvosanasta. Sit ihanaks ylläriks tulin ihan yhtäkkii kipeeks toissayön aikana, ja tänään mun piti mennä kuumeessa kouluun enkun ja hissan finalsseihin.. Ei ollu mitään kauheen herkkua.. :D

Koulussa ei oo paljon muuta kehumista ku kuoro. Joka päivältä ootan aina enemmän ja enemmän et pääsen sille tunnille. Kaikki ne ihmiset mun kuorossa on maailman ihanimpia, ja varsinki nyt ku oon kunnolla tutustunu niihin tyttöihin, ni se on ku toinen perhe. Ja meijän kuoro-ohjaaja on maailman paras, ja nyt se on saanu sellasen idean, että meijän kuoro esittääki jonkun suomenkielisen kappaleen kevät-konsertissa! Joo saa nyt nähä mitä tosta tulee haha. Mut must toi oli sairaan siistii ku ne on niin innoissaan tosta et niillä on vaihtari niiten kuorossa :) Keväällä meil on kans Kalifornian matka kaikkien meijän koulun kuorojen kans, mitä ootan kans tosi paljon.

Muuten täällä nyt on menny vähän niin ja näin. Välil on tietty tosi kivaa, mut tuntuu et toi ikävä ja halu vaan päästä omaan rakkaaseen kotiin kasvais joka päivä. Ehkä se helpottaa sitte joulun jälkee. Tää mun kiinalainen sisko tulee tänne samaan perheeseen asumaan ens vuodekski, ja käy lukionsa loppuun tuolla samassa koulussa, ja menee sitte tänne collegeen. Nyt ku nää on suunnitellu ja hoidellu niin paljon noita sen juttuja, ni pakostihan tässä alkaa tuntemaan ittensä vähän ulkopuoliseks, varsinki kun hostien lapsenlapset kyselee että miksen mä tuu takasin kanssa, ja enkö mä tykkää niistä. Tuntuu et automaattisesti nyt tää mun sisko on paljon läheisempi hostien kanssa ku mä. Voihan se tietty olla kun nyt on ikävä ja joulu ja hormoonit hyrrää, että must vaan tuntuu tolta.. Mut silti nyt on ollu vähä kurja olo. En ees muista millon oisin viimeks hengannu noitten mun ekojen kavereitten kanssa. Viime viikonloppuna kyl kaks meijän kuorotyttöö kysy et haluisinks viettää sleepoverii niitten kans, ja siit tuliki sika hauska ilta.

Ei täs oo oikee fiilikset muuttunu ton viimepostauksen jälkeen, joten tää oli taas vähän tälläst samalaist paasausta. Olkaa ihmiset onnellisia, vaikka siellä Suomessa ilmat onki kylmempiä ja ihmiset anti-sosiaalisia :D Ajattelen jokaikinen päivä jotain, että miten joku asia hoidettaisi Suomessa paljon paremmin, tai kuinka suomalaiset suhtautuis johonkin asiaan paremmin. Tääl tosiaan kasvaa tälläseks Suomea rakastavaks tyypiks, mitä oon kuullu monelta muultaki vaihtarilta :D Nyt kelpais ne myöhässä olevat HS bussit ja VR junat<3 Pusuja sinne ja hyvät joulut jos en kerkee sitä ennen postaamaan!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

My favorite blogger is back!


Mun rakas sai taas uutta intoo alkaa bloggailee pienen tauon jälkeen, joten te jotka ette oo vielä käyny Maisan uudessa blogissa, LIIKETTÄ KINTTUIHIN!

Täältä löytyy mun parhaan kaverin ajatuksia ja
(toivottavasti) tosi paljon mun ikävöimistä 

(P.S. Oon pahoillani etten oo taas postaillu pariin viikkoon,
nyt tekis kyl mieli kirjotella mut uni kutsuu hehe)

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Ranting...


Eipä täällä muuta oikeen ku jouluun valmistautumista tosi tosi aikasin. Suurinosa joululahjoista on joko hankittu tai tiedossa, ja kuusi ja talo on koristeltu. Sain mä sitte ittelleni noi ihanat kengät, vaikka host äiti vähän nipottaakin, et jouluna ei kuulu ostaa juttuja ittelleen vaan muille :D Nooh, jokainen tyylillään sanon minä. Ootan jouluu ihan sikana, mut silti tää on nyt vähän menny siihen, et suurin asia mitä odotan, on se ku äiti ja Ari tulee tänne ja sitte kotiin paluu. En tiiä miks, mut nyt on vaan tollanen fiilis.
Nää ihmiset osaa välillä ottaa mua niin päähän, ku tuntuu et kaikki ajattelee tasan vaan itteään, ja on kokoajan antamassa ihme ''rakentavaa'' latistavaa kritiikkiä muille. Sit nää rakastaa niin paljon kaikkee draamaa, et välil must tuntuu et tulin ala-asteelle enkä lukioon vaihtoon. En myöskään jaksa tätä läksymäärää, varsinki ku se ei vaikuta tasan tippaakaan mun arvosanoihin Suomessa. Tuntuu et teen ihan turhaan iha törkeen paljon hommia, enkä saa minkäänlaista kiitosta. Sit näitten arvointiperusteet on niin idioottimaisia, et jos et tee yhtiä kotiläksyjä, tai saat huonon numeron yhestä testistä ni numero voi tippuu A:sta C:hen... Alkaa pikkuhiljaa ottaa päähän toi tuolla opiskelu, vaikken siitä nyt erityisesti oo muutenkaan tykänny.. :D Tottakai jenkkikoulussa on ihana yhteishenki ja paljon tapahtumia, mut nyt ei vaan jotenki innosta. Onneks päivät menee tosi nopeesti, koska jokaikinen päivä on samanlainen. Sit ku pääsen kotiin ni eipä oikeestaan oo muuta tekemistä kun telkkarin kattominen ja ne hiton läksyt. Tottakai sillonku tääl tapahtuu ja ku teen jotain mul on tosi hauskaa, mut välil vaa tulee näit turhautuneit tunteita. Varsinki ku haluis vaan mennä kotiin viettää normaalii jouluu tutussa ympäristössä..

Sori tällänen avautuminen.. Ja ei ollu tarkotus kuulostaa siltä et tää ois ihan hirveetä, koska kyl mä osaan myös nauttia olostani täällä, mut ajattelin vaan pitää tän blogin todenmukaisina. Nyt on vähän ikävä kotiin, mut varmaanki vaan sen takia koska en oo ikinä ollu sellanen tyttö, jolle koulu ois ollu koko elämä ja ainut asia mist välitän. Oon aina ottanu sen iha rennosti ja silti pärjänny hyvin. Täällä se jotenki pakkosyötetään ja jos et suostu tekee paljon enemmän töitä mitä oikeesti tarttisit, et pärjää. Nyt on vaa motivaatio vähän hukassa ja väsyttää. Noh, on näitä tunnemyrskyjä koettu siellä Suomessaki, ni ei tässä hätää. Ehkä ens viikko on parempi :)

maanantai 26. marraskuuta 2012

Sairastelua..

Oon tässä viikon nyt potenu sellast ihme pahoinvointia ja vatsataudin poikasta, not cool.. En siis oo ollu koulussa nyt viiteen päivään (okei tos oli kiitospäivä + viikonloppu) mut silti, tuntuu hassulta. Tänään käytiin lääkärissä hakee mulle lääkkeitä et jospa tästä paranisin vihdoinki. On tuntunu kans silt et oisin kokoajan kipee, flunssassa tai muuten vaan heikkona :D Lääkäri sano et johtuu siitä ku tääl on eri bakteerikanta ja jos saa jonkun pöpön ni kestää vaan kauemmin parantuu. Noh, on tässä sängyn pohjalla makaamisessa hyvätki puolensa, oon nimittäin kattonu yli 2 tuotantokautta Gleetä ja vois sanoo et oon lievästi koukussa... Toi ohjelma vaan saa mut haluumaan nousta sängystä ja alkaa laulaa ja tanssii heheh. Ei täällä muutakaan erityistä ohjelmaa oo, niin ajattelin et alkaisin panostaa kuoroon ja tulevaan musikaaliin ja kaikkeen tälläseen musiikkitoimintaan mitä nyt keksinkään. Tällästä siis tänne toiselle puolelle maailmaa, ei oo oikeen ollu postausintoo ku ei nyt oo mitään meneillään. Paitsi Gleetä. Heippa.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Holiday feeeels



Viime viikonloppu oli kiva, oltiin siis Ainon kans leffassa ja yhyy Breaking Dawn part II oli ihan sairaan ihana. Varmaan eka leffa mis melkee kiljuin ku järkytyin ja yllätyin niin paljon.. :D Lauantaina olin kuorotyttöjen kans viettämäs piknikkii niinku varmaa mainitsin aikasemmin jo. Rakastan tota ku meijän kuorol on niin hyvä yhteishenki. Meijän opettaja tuntee kaikki jollain tasolla, ja meit on siis 50 tyttöö :D Eilen se meni yksitellen kaikki läpi sillee koko luokan edessä ja kerto mistä on kiitollinen niissä ihmisissä. Mulle se sano ihanii asioit siitä, et oon tääl uudes ympäristös pois mun perheen ja kaiken tutun ja turvallisen luota, ja mul tuli kyyneleet silmii ku se oli niin ihana. Sit tuli viel ihanampi olo ku kaikki tytöt alko awwittelee ja nous halaa mua ku olin iha tippa linssissä :D Paljon rakkautta Bella Voce:lle <3

Tosta tuliki mieleen, et meijän kevätmusikaali tulee olee Bye Bye Birdy ja arvatkaa kuka repäs ja laitto nimensä ilmottautumislistaan... Hehe... Fingers crossed!

Huomenna on siis kauan odotettu Kiitospäivä ja Black Friday-shoppailu! Ei kouluu, ihan sairaasti kaikkee ihanaa ruokaa, ainaki 4 eri piirakkaa ja jäätelökakku koska sisil on synttärit. Koko perhe on tulossa isolle päivälliselle ja sit illalla lähetää viettää tyttöjen-iltaa (taino yötä) shoppailun parissa. Kiitospäivän jälkeen täällä alkaa virallisesti tää joulu-aika. Ihmiset laittaa jouluvaloja ja kuusia ja koristeita jo nyt, mistä mä tykkään aivan sairaasti. Ihanaaaaaa joulu tulee :)


Okei noniiiiiin.. Toi kysymyspostaus ei ollu ehkä maailman viisain idea just tähän paikkaan, mut vastaan nyt näihin kysymyksiin jotka yksi ainoa ihana lukija laitto! Hehe...

Mistä sait idean lähteä vaihtoon?
Suoraan sanottuna en muista. Varmaan jenkkileffoista, ja siitä et mama ja Ari on aina ollu ihan hulluja jenkkifaneja. Oon halunnu aina tulla tänne ja oon sika onnellinen et tää haave toteutu!

Onko se kallista?
On. Enkä oo ees varma mihin kaikki se raha menee.. Ja pienenä vinkkinä tuleville vaihtareille, ei tosiaankaan riitä se mitä kaikki järjestöt sanoo et tää vuos tulee maksaa.

Pitääkö kaikki kulut maksaa itse?
No siis, äiti ja isäpuoli nää kaikki mun jutut maksaa, mutta siis hostit ei maksa mun menoja vaan maksan ''ite''. Nyt ku oon täällä ni vähän kaduttaa, etten menny viime kesänä töihin et oisin saanu vähä omaa rahaa eikä tarttis käyttää niin paljon maman ja Arin rahoi :D

Oliko sulla hyvä englanninkielen toito kun sinne lähdit?
Kielioppi oli hyvä, mut puhuminen vähän takelteli. Oon huomannu ihan sairaasti parannusta tos enkunpuhumisessa, mist oon sairaan ilonen!

Onko koulunkäynti siellä rankempaa?
Hmm.. En oikee osaa sanoo. Sinänsä joo, koska läksyt on pakko tehä ku ne tarkistetaan ja ne vaikuttaa numeroon, mut sit toisaalt ei tarvii ottaa niin paljo stressii koulusta koska tää ei vaikuta mun arvosanoihin Suomessa mitenkään.. :D

Onko siellä ihmisillä paremmat käytöstavat?
Riippuu ihmisestä! Jotkut on ihania ja jää pitämään sulle ovea vaik oisit kuinka kaukana vasta kävelemässä, mut sit taas toiset on niin töykeitä et huhhuh ja voi olla liian suorasanasii.. En osaa sanoo onks tääl paremmat vai huonommat käytöstavat, mun hostit ainaki sano heti et ihana ku kiitän ruuan jälkeen, mikä meille on opetettu ihan pienest asti ja on täysin normaalii. Sit ne ihmetteli miks laitan mun haarukan ja veitsen kello viiteen (tai mihin ikinä ne osottaakaan) ruuan jälkeen. Nää voi kans syyä esimerkiks lihaa käsin vaik se ois ihan helppo leikata haarukalla ja veitsellä.. Mut sit taas aina ku tääl näkee jonkun ihmisen siin käydään se pieni keskustelu ''Hi, how are you?'' ''I'm good thanks, how are you?'' ja mul kesti ihan sairaan kauan oppii tohon et pitää kysyy takas et kuinka ne voi eikä olla vaa ''I'm good''... Vieläki vähä vammattaa kysyy mitä jollekki kuuluu joka ikinen päivä ku näät ne :D

Millä tavalla jenkkiläiset nuoret eroaa suomalaisista?
Hui kauhee, ihan sairaan monella tavalla. Nää on 100 kertaa puheliaampia ja sosiaalisempia, estottomampia ja suorapuheisempia. Mut sit taas, nää on paljon lapsellisempia ja itsekkäämpiä ku suomalaiset. Juorut levii ku rutto, eikä mitään osata pitää ittellään. Se on ihan normaalia näille kertoo kaikki asiat eteenpäin, eikä siitä ees saada suuttuu. Välil nää voi loukkaantuu ihan pienimmistäki asioista, ja must tuntuu etten pystyis saada täält sellast ''todellista ystävää'', koska en vaan pysty olla samanlailla ku mun kavereitten kans Suomessa. Tuntuu et ihmiset tuomitsee kokoajan, vaik oikeestaan sun omat asiat ei kuulu niille mitenkään.. Suomalaiset on itsenäisempiä ja voin hyvällä omatunnolla sanoo, et meil on parempi yleistieto ja maalaisjärki :D

Oliko sinne helppo sopeutua?
Joo kyl mun mielestä, jos omistaa hyvän asenteen. Ei tää elämä nyt silleen kauheen erilaista täällä oo kummiskaa. Ainoo, missä on vähä vaikeuksii sopeutuu on toi et puhutaan ihan kaikille, vaik et tuntiskaa niitä.. Joskus keskutelut on nii jäisii et must tuntuu et nää kelaa et oon iha cold bitch.. Hehe

Tulitko ihmisten kanssa heti juttuun vai veikö se aikaa?
No mun perusluonne nyt on sellanen, et aluks oon hiljanen ja se vie oman aikansa tutustuu kunnol ihmisiin. Sitku oon tutustunu ihmiseen, ni tuun senkaa ihan hyvin juttuun. Täällä siis iha samalla taval ku Suomessaki!

Oletko saanut sieltä kavereita/oliko helppo tutustua?
Oon saanu kavereita, mut suurinosa niist on sellasii keiden kans juttelen vaan koulussa esim tunneilla tai bussissa. On mul sit muutama noit keiden kaa voin hengailla koulunjälkee tai viikonloppusin, vaik sitä harvoin tulee tehtyy :D

Saiko sinne ottaa vain yhden matkalaukun tavaraa mukaan?
Mun mielest sais ottaa enemmänki, mut mielummin toin vähemmän vaatteita kotoo ja ostan täältä ;) Sen tiiän et vuoden lopussa mun pitää lähettää tavaraa postissa kotiin et saan kaiken mahollisimman halvasti täältä mukaan.

No ehkä tossa oliki ihan tarpeeks kysymyksiä ja vastauksia.. Kuulumisiin!

maanantai 19. marraskuuta 2012

Kysyttävää?

Ajattelin siis sellasta, et oisko teil jotain kysymyksii mihi voisin vastata? Voi olla ihan vaihdosta tai sit mistä vaa. Yritän vastata kaikkeen niin yksityiskohtasesti ku voin! Ois kiva kuluttaa tätä tylsä-aikaa johonki järkevään eikä vaan sängyssä makoiluun...

Goooosh, oon ollu nyt varmaa kuukauden tälläses pikku flunssas ja tänää tuli niin pahaolo et piti lähtee koulust kotii. En tiiä mikä siin on et oon kokoaja kipeenä, ei varmaa tää kokoaikanen rasvan syöminen tee keholle kauheen hyvää... :D Täl viikol on onneks vaan 3 päivää kouluu koska kiitospäivä<3 Tänää sain paketin Suomesta mis oli vaatteita, joulukalenteri, herkkuja ja AROMISUOLAA. Omg. Miten oonkaan ikävöiny sitä! Kiitti mamsu 

Mun into ens kesää kohtaan kasvaa kokoajan!! Niin paljon kaikkee kivaa suunnitteil ;)



TOSIAAN KYSELKÄÄ TÄHÄN POSTAUKSEEN JOS ON KYSYTTÄVÄÄ :)

torstai 15. marraskuuta 2012

Take Me Home, mwah



Täs ois tää mun vuoden sountrack sitte... En pääse yli siitä miten ihana toi uus levy on!

Oon tosi kiitollinen et mul on asiat kunnossa. En tiiä miks, mut tääl alkaa arvostaa ihan hulluna kaikkee mitä jätin kotiin. Ajatus kotiin palaamisesta sit kesällä lämmittää ihanasti sydäntä, koska sielä tosiaanki kaikkihan on melkein täydellistä. Okei, sää on nyt mitä on ja eihän se Suomi mikään maailman kiinnostavin tai suurin maa oo, mut se on koti. Nykyää on kauheen sääli nähä kommentteja, jotka sanoo ''haluun pois Suomesta'' ''ihan minne vaan muualle'' ''vannon et muutan pois täältä''.. Viel muutama kuukaus sitte olin ihan samaa mieltä, mut Suomi on oikeesti sairaan ihana paikka asua. Ehkä muittenki pitäis viettää elämää Suomen ulkopuolella, et ne oppis arvostamaan. Matkustelu on asia erikseen, sitä toivon harrastavani vaikka kuinka paljon tulevaisuudessa, hehe.

Älkää käsittäkö mua väärin, Arizona on paikkana kans tosi ihana. Anthem varsinki! Ihmiset on niin mukavia ja sosiaalisia, tää on tällänen "pikku" yhteisö, mikä saa ittensä tuntee tosi kotosaks. Sää on varmaan 95% vuodesta aurinkoinen ja päivisin tosi lämmin. Nyt ku talvi alkaa lähestyy ni ilmat on kyl aamulla aika jäätäviä-- (alle 20°C, APUA!!) Kouluun saa siis pukeutuu suht lämpimiin vaatteisiin, ja sit jos päiväl haluis lähtee johonki vois vaihtaa vaik shortsit jalkaan! Kesä saapuu täällä tos maaliskuun paikkeilla, ja teinki ittelleni tos lupauksen, et jos en tuu täält ruskeena takas ni en astu ulos kotoolta koko kesänä... Ajattelin kans alkaa karistella vähän kiloja (toivottavasti) joulun jälkeen.. Hehe, helpommin sanottu ku tehty! Mut nyt ku ilmotin sen tänneki, ni ehkä se on pakko pitää lupauksesta kiinni.

Mua vaivaa nyt unenpuute, ja läksyjäki ois vielä tos jos jaksais tehä... Yearbook sivun sain valmiiks tänään, ja oon itseasiassa ihan tyytyväinen. Vitsi tost tulee makee! Miksei Suomessaki tehä noita? Anywayssss, nyt painun Take Me Home:n pariin ja koitan nukahtaa jossain välissä. Ah, viikonloppu  ❤


Viime talvelta terveiset sinne kylmyyteen taas!

tiistai 13. marraskuuta 2012

Baby now that you’re gone I can’t stand dumb love songs, missing you is all I’m thinking about


Aaaaaaaaaaaaaaaaaasdfghjkl<3 Sanokaa mitä sanotte, mut rakastan noit viittä idioottii iha liikaa. Herranjumala tää uus levy on jotain niin taivaallista. Okei täs oli jo tarpeeks ihkutusta.

Tää viikko tuntuu ihan sairaan hektiseltä. Nyt on vast tiistai ja tuntuu et ois tapahtunu jo ihan sikana kaikkee ja on suunnitteil kaikenlaist tekemist. Suurimpana painona olkapäillä on toi yearbook-sivun valmiiks saaminen. Pitää kans saada pikkuhiljaa täältä vähä tuliaisii postitettuu sinne kotiin päin ;) Viikonlopuks on eka suunnitteil mennä Ainon kans vietää Suomi-iltaa, syömään ja Twilightin ensi-iltaan! Lauantain meen ehkä kuorotyttöjen kans viettää jotai kiitospäivä-ohjelmaa Anthem Parkkiin, ja sit mennää kattoo Christmas Tree Lightingii tonne Outlet-ostarille illaks, wiiiii siit luulis ainaki saavan jo joulumielen ittellee! Sit ensviikolla kiitospäivä ja Black Friday-shoppailuu, jollon lähetää joskus 7 jälkee illalla ekoille kaupoille ja tullaan kotiin joskus 8 aikaa aamulla. Kaupois järjettömät alet ja sairaasti ihmisii. Siin sitte käydää välil vähä hakee kaakaoo ja juodaa redbullii ja voi että ootan tota..


Mul on ollu nyt ihan sairaan ristiriitasii tunteita. Välil itkettää iha kauheesti ku on niin hirvee ikävä, mut sit toisaalt oon tosi onnellinen täällä. Tää mun perhe on ihana, ja en voi uskoo et mulle kävi näin hyvä tuuri tän perheen kans. Tottakai toi et mul on nyt sisko on erilaista ku mihin oon tottunu, mut vaik meil on huonoi päivii (tai viikkoja) ni kyl me tullaan silti ihan hyvin toimeen. Koulussaki oon alkanu vähä reipastuu ja ku oon alkanu puhuu ihmisille ni kyl sielt niit kamujaki alkaa tulee! Arkipäivät koulun jälkee menee iha vaan chillaillessa kotona, eikä mul oo mitää ongelmaa sen kaa, koska sit jos joskus haluunki tehä jotai ni hosteillakaa ei oo mitää ongelmaa sen kans. Tietenki ois ihana jos vois olla samallai kokoajan menossa niinku kotona, ja sitä mul onki just ikävä et saa vaan olla ja hengailla kavereitten kans melkeempä joka päivä. Mut kyl tää vuos menee tälleenki!

En nyt oikee pysty keskittyy ku kuuntelen mun vauvoja ni heippa 

lauantai 10. marraskuuta 2012

Syvimmät pahoitteluni...

...Tää postailu on taas vähä jääny vaik lupasin ihan muuta. Täl kertaa mul on tositositosi hyvä tekosyy, nimittäin mul on ens viikon perjantaina yearbookin eka deadline! Stressaan tota niin paljon, mun vastuulla on koko fashion spread ja wääh tuntuu etten sais mitään aikaseks vaik oon tehny ihan sairaasti töitä, tunneilla ja kotona. Tää saaki mut miettii mun tulevaisuutta journalismin parissa uudestaa.. Voi olla, etten suuntaa tälle alalle sittenkää. Hehe. No eei, vaik tos on iha sairaasti puuhaa, ni jotenki tykkään nyt siitä et saa oikeesti tehä jotain järkevää. Nyt saan onneks tosin nauttii vähä pidemmästä viikonlopusta koska maanantain ei oo kouluu!

Emmä yhtään tiiä mist kirjottelisin.. Aika menee taas sairaan nopeesti! Koht on jo marraskuun puolväli, sit onki jo joulu.. Siis herranjumala. Meneeks aika siel Suomessaki yhtä nopeesti? Hehe, tää ainainen kesä kyl helpottaa siihe et aika menee nopeesti, ku tuntuu ettei talvi tuu ikinä ja sit katot kalenterist et kappas nythä on jo marraskuu! Pakko myöntää, et ei oo kyllä tippaakaa ikävä niit liukkait loskasii maisemii siellä kotipuolessa :)

Näit murui ja ens kesän ihanuutta tulee kyl mietittyy päivittäin 
Pusuja ja haleja sinne kylmyyteen!

P.S. Annan teille nyt maailman tärkeimmän elämänohjeen ikinä! Älkää koskaan yrittäkö jailbreikkaa teijän iphoneja yms ellette tiiä asiasta jotain... nimimerkillä maailman turhautuinen tyttö...

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

I will never make it by without you


Perjantai-iltan vein mun host iskän käymää ipad mapsil Suomessa rakkailla kotikonnuilla, ja voi sitä tunnetta! Yhdyn sataprosenttisesti lauseeseen "there's no place like home". Kaikki rakkaat tiet ja bussipysäkit ja talot ja kaupat ja koulut. Wääh. Sit sain ihanasti kans juoruta äitille skypessä ihan kaiken mitä täs on nyt ollu meneillää, ja samal sain nähä ihanan Kristan nassuu ja vähä jutella sillekki. Ainaki ikävä helpotti ja tajusin tossa et hitto, eihän mul oo ku joku vajaa 7kk tätä seikkailuu jäljellä.. Tasan 200 päivää et koulu loppuu, jos tarkkoja ollaan :D

Mun lauantai oli yks maailman parhaista! Sain kerranki nukuttuu pitkään, ja ku heräsin menin host maman kaa laittelee vähä ruokaa ja sit nää kutsu tyylii koko suvun lounastaa meijänkaa. Okei ei ehkä ihan, mut oli meit kummiski 11! Hyvää ruokaa ja ihania ihmisia heti aamusta, ah. Tykkään noista mun uusista sukulaisista ihan sikana, näil on ehkä paras huumorintaju ikinä!

Kolmen aikaa lähettii sisin ja Hannahin kaa shoppailee "pitkäst" aikaa, ja voi mitä ihanuuksia sieltä tarttukaan tällä kertaa mukaan.. Voisin tehä nyt lähiaikoina sitä sellasta shoppailu-postausta et kuvailen mun vaatteita ja sensemmosta! Voisin vaik kertoo lempikauppoja yms yms. Mul ei todellakaan oo ongelmia löytää ihania vaatteita ja saada tota rahaa kulumaan... Hups. Oli ihana viettää aikaa Hannahin kaa, tuntuu etten oo tehny pitkää aikaa mitään kenenkää kans!

Pizza-päivällisen jälkee lähin mun ihana-Italialaisen yllärisynttäreille, jotka osottautuki ihan sairaan hauskiks! Nää 'partyt' mis mä oon ollu, on ollu vähä sellasii et tuskin musa soi ja vanhemmat on kans mukana hengaamas, mut must se on iha jees. Tottakai tääl varmaa niit project x pippaloitki löytyis, jos tietää mistä ettis. Tänäisis kemuis oli aika paljon porukkaa, ja aluks olin ehkä vähä erakko (ylläri), ku en tuntenu monii sielt, mut sit ku porukka alko vähenee ja Thaimaalainen tyttö meijän koulust tuli sinne ja tutustuin siihe kunnol ni oli ihana loppuilta. Tehtii senkaa jo suunnitelmii et mentäis kattoo uus Twilight ku se ilmestyy!! Rakastan viettää aikaa näitten ihmisten kaa. Kaikki on jotenki niin mukavii ja tykkää pitää hauskaa ja en ees osaa selittää.. Kaikkein hauskinta must on, et kaks tyylii läheisintä kaverii mitä mul tääl on Hannahin lisäks, on poikia. Tänää varsinki tajusin miten onnellinen oon et ne on mun kavereita. Tuntuu et oisin tuntenu ne aina, ja tää on jännää ku ei mul oikee ikinä oo ollu läheisii jätkä-kavereita. Mut siis emmätiiä mitä muuta kirjottaisin, tuli vaa sika kiva mieli noist kemuist ja halusin jakaa tän teijän kans!

Paljon pusuja!

tiistai 30. lokakuuta 2012

I'm in love with you, and all these little things


You never love yourself half as much as I love you
You'll never treat yourself right darling, but I want you to
If I let you know, I'm here for you
Maybe you'll love yourself like I love you


Nyt must tuntuu et alkaa tosiaan asiat rullaamaan täällä kunnolla taas, en tiiä miks mut sain jostain kumman syystä sellasta Jenkki-intoo! Pitää aina vaan muistaa, et rakastan tätä maata ylikaiken. Koko tää kulttuuri ja kaiken suuruus ja ah. En tiiä miks, mut ootan jo nyt jouluu jotenki ihan sairaan paljon! Innostuin iha liikaa ku näin et kaupoissa myydään täälläki joulukalentereita, ja just ku olin pyytäny äitii lähettää mulle sellasen Suomesta! Ootan jouluvaloja. Lahjojen ostelua. Tunnelmaa. Koristeluja. Joulukuusta. Ei tarvii varmaan mainita, et joulu on mun lemppari pyhä ikinä? Haha, lokakuu on just ja just ohi ja teen tästä jotain joulu-postausta?!


Silti vaik asiat rullaa oikein mainiosti, ja on tulos taas kiva viikonloppu, ajatukset silti lentää välillä sinne tuhansien kilsojen päähän.. En vois olla onnellisempi et oon täällä, mut en vois myöskää olla onnellisempi et reilu puolen vuoden päästä oon takas rakkaiden luona ja elämä palaa 'normaaliks'. En tiiä millasta se elämä on siellä ilman mua, mut mä täällä ainaki toivon et kaikki ihanat pääsis kokee samoi juttuja ku mä. Mul on ikävä teijän haleja. Mul on ikävä teijän tyhmii juttuja ja teijän söpöjä nassuja. Mul on ikävä jopa meijän ihanaa Tilua! Enhän mä sitä tietenkään ikinä tajunnu, miten ihanasti mun asiat Suomessa on, ennenku lähin sieltä pois. Vaik suurinosa kokemuksist tääl on positiivisii ja hauskoja, tuntuu silti ku jotain puuttuis ja TE OOTTE MUN PUUTTUVA PALANEN. Okei anteeks, oli pakko... :D Mut pointti oli se et tää on niin ihanaa et haluisin jakaa kaiken teijän kanssa.

Noh.. Tulin tänne täysin tietosena siitä, että tulee ikävä ja et sitä on vaan pakko kestää. Onneks tää on tällästä hymysuissa ikävöintiä, eikä sitä vaikeeta. Halusin vaan kertoo niille musuille jotka lukee tätä et ootte ihania 

perjantai 26. lokakuuta 2012

Maailman huonoin bloggaaja täällä taas...

Okei tiiän etten oo taas kirjotellu kuulumisia saati toteuttanu toiveita, joita oon ite pyytäny teijän toivoo... Puolustuksekseni voin varmaa mainita, et nää viimeset pari viikkoo on ollu super hektisii ja ajoittain aika rankkojaki. Tuntuu et yhtäkkii läksyy keräänty ihan sikana, vieläki ois tehtävää. Sit viime viikonloppuna oli tosiaan homecoming dance, josta itsestään mulla ei valitettavasti oo ollenkaan kuvia.. Oon stressannu myös ihan järkyttävästi nyt mun yearbook sivun tekemistä, koska deadline on parin viikon päästä eikä mul oo mitään valmiina.. Hoidan suhtkoht tärkeetä sivuu, joten paineet nousee joka päivä :D Torstai ja perjantai oli half-päivii eli päästiin 11 molempin päivin.



Homecoming oli aivan mahtava kokemus. Oli ihanaa päästä tanssii ja antaa vaa musiikin viedä hahaa. Tosin kaipasin mun parhait tytsyi vierelle kokee ton mun kans! Oli ihana kerranki laittautuu oikeen kunnolla. Tanssin muutaman tytön kans ja moikkailin kaikkii tuttui ja mul oli tosi hauskaa. Kuulemma parhaat homecomingit koko meijän koulun olemassa-olon aikana ;) Hyvää musiikkii, tanssimista ja jenkkihenkee!


Nyt on siis halloween viikonloppu, eilen kaiverrettiin kurpitsoja ja keskiviikkona sit vissii trick or treat:ellään. Hostien lapsenlapset ainaki on innokkaana menossa, ni saa nähä jos meijät raahataan mukaan haha. Host maman isä tulee maanantain asuu meille talven yli, ja must on aina kiva tavata uusii sukulaisii! Koht tulee kans kiitospäivä, millon on luvassa lisää koko-suvun-toimintaa. Rakastan olla tääl ku tää oikeesti tuntuu toiselta perheeltä.

Niinku aikasemmin mainitsin, nää pari viikkoo on ollu nyt aika rankkoja. En tiiä mistä se ikävä lähti liikkeelle, mut joo ei oo ollu mitään maailman helpointa nyt muutamaan viikkoon. Tiistai-iltana tosin väsyin tohon negatiiviseen ajatteluun ja päätin ottaa kokonaan uuden asenteen tätä vuotta kohtaan. Ja heti keskiviikkon mul oli niin paljon parempi mieli, ja tuntu et asiat alko loksahtelee paikoilleen. Toivon et pystyn pitää tän asenteen nyt niin pitkään ku mahollista, koska en oo pitkään aikaan ollu oikeesti näin onnellinen. Sain sunnuntaille piristävää ja vähä erilaista tekemistä (vaik se saattaaki sisältää paranormal activity 4 kattomisen yhyy), ja otin kans keskiviikkon itteeni niskasta kiinni ja menin puhuu täys-tuntemattomalle, kelle oon halunnu puhuu jo ties kuinka pitkään! Huomaan ihan sairaan paljon kaikkee uutta ittessäni, ja vaan kolmen kuukauden ajassa. Voin vaan kuvitella kuinka paljon oon kasvanu (henkisesti ja fyysisesti, heh) ku tuun takas Suomeen. Mut tosiaan, en vois olla ilosempi just nyt. Taino oikeestaan voisin, koska must on tuntunu koko päivän siltä et oisin tulossa kipeeks, mikä on asia mitä VÄHITEN haluisin just nyt... Oh well, toivotaan et tää tästä häipyy ennenku ehtii ees alkaa! Pusuja 

P.S. Koska mulla ei oo muuta elämää ku koulu, kaikki arvosanat täl hetkel A:ta! Oon oikeesti ihan viisas.

torstai 18. lokakuuta 2012

One of the best nights of my life!

Lupaan etten oo raskaana, se on vaa toi mekko!
On se jännä ku sukunimi 'osataan' kirjottaa mut etunimen kans aina sama juttu...... :D
Toi konsertti oli jotain niin uskomatonta. Ja se et sain laulaa soolon ekassa konsertissa oli maailman parasta. En usko et mua on ikinä jännittäny noin paljon.. Kaikki tytöt meijän kuorossa on aivan ihanii, ja ku en tuntenu niit kauheen hyvin vielä ja oli sikana läksyy ni istuskelin eka yksiksee ja luin hissan testiin, mut ku niit tyttöi alko tulee ja kyselee miks oon niin yksinäinen ni päätin sit liittyy reiveihin! Esiinnyttiin siis kaks kertaa, ja niitten välissä meille jäi more than enough aikaa vähä dancaa ja tutustuu toisiimme kunnolla. Ihanii tyttösiä. Mun ihanat kaverit oli katsomossa mun tukena, ja oon saanu nyt tän 24:n tunnin aikana ihan liikaa kehuja ja puolet niistä tuli ihmisiltä keille en oo ikinä ees jutellu aikasemmin. Vitsi mikä fiilis. Kotona mua sit odotti toi ruusukimppu ja ihanat kommentit hosteilta. Host äiti oli itkeny mun maman puolesta ku lauloin :D Eilinen tulee todellakin muistumaan mun mielessä tooooosi pitkään! Toi oli niin makeeta ja tuntu niin jenkiltä!

Tänään kampaajalta (wääh eka kerta jollain muul ku mamal ikinä) tullessa kotona ootti sit tää ihanuus! Voi mun rakas 11B kuinka teitä kaipaankaan  Paljon terkkuja ja pusuja sinne kotiin päin, muah!

maanantai 15. lokakuuta 2012

So just forget about the world, we're young tonight

Tää viikko tulee olemaan niin hektinen. Mul ei oo ollu varmaan ikinä näin paljon suunnitelmia viikolle. Tänään oli Spirit Week:in eka päivä, ja meil oli värikoodit jokaselle ikäluokalle. Mä tosin en omista yhtäkään sinistä vaatetta, ni vetäsin sitte mun mielestä turkoosihkon tuubitopin päälle, ja sain kuulla koulussa varmaan jokaikiseltä kenenkaa puhuin et se ei oo sininen vaan vihree... Oh well.
Huomisen teema on ''eläin tai metsästäjä'', mut jätin mun leopardisukkikset seiskaluokalta valitettavasti kotiin :( Keskiviikkona on twin day (katotaa jos Hannah suostuis vähä laittautuu munkaa hahaa), ja torstaina crazy-hair-day. Perjantaina pitää pukeutuu johonki koulun paitaan tai olla muutenvaa meijän kouluu kannustavissa vaatteissa, koska sit illalla on homecoming game, johon en valitettavasti kyl osallistu.

Pieni sneakpeek mun homecoming mekosta, lovelovelove it ;)
Mun koulun ulkopuoliseen elämään tällä viikolla kuuluu ihan aiheettoman paljon läksyjä (joista puolet sain tänään tehtyä, JES!) ja torstaina kolme testiä.. Keskiviikkona kuoro-konsertti ja mun iso soolo, ja pissin melkee housuu ku jännittää jo nyt niin paljon.. Torstaina meen kampaajalle leikkaa huonot latvat ja värjää nää kulahtaneet ällötykset, vaik mielummin tottakai lennättäisin maman tänne, tuttu ja turvallinen! Perjantaina meil on STS:n Halloween Partyt, joihin pitää pukeutuu ja siitä sit myöhemin lisää, hehe! Lauantaina sit maaaaailman eniten odotettu HOMECOMING. Mul oli eka vähä hankaluuksii siin, et meenkö vai en, mut nyt onneks kaikki on hoidossa ja liput kädessä! En malta odottaa, ja eipä siinä mitään vaikka seisoisin koko illan seinäruusuna, on se kummiski kokemus jota ei kannata jättää välistä :)

Sain mamalta taas tänää paketin, ja se on aina yhtä ihanaa ku pääsee lukee suomi-lehdet ja saa kunnon namuskaa! Jenkit ei oikeen loista tässä makeisten valmistamisessa mun makuun hahaa.
Jenkeistä puheenollen, must tuntuu et muutun jenkkimäisemmäks joka päivä! Puhun tuntemattomille kaupoissa ja muistan aina vastailla ku sanotaa ''hi how are you'' ja muutenki se tuntuu jo oudommalta puhuu suomea ku englantia, ja uskon, että moni vaihtari pystyy samaistumaan tähän. Oon päässy juttelee nyt Ainolle, joka on kans vaihdossa mun kanssa samassa koulussa, ja pakostikki alkaa naurattaa ku Suomi-sanat takertelee mut enkku sujuis vaik kuin hyvin :D Käykää tsekkaa Ainon blogi jos kiinnostaa! :)

Eipä mulla muuta, enköhän mä kerkee vielä jotain postailla kiireisen viikon lomassa!

torstai 11. lokakuuta 2012

Find light in a beautiful sea, I choose to be happy.

Ajattelin nyt pitkästä aikaa taas oikeen kirjottaa kunnon postauksen. Hehe, mitä vaan muuta ku hissan quiziin lukemista! Mul ei oo huomisellekaan oikeen mitään tekemistä, ni saattaa olla et voisin vaik kuvailla teille mun ostoksii ja tehä oikee panostuspostauksen! Tänään ajattelin kirjotella ihan kaikesta, mitä mieleen juolahtaa. Good luck with reading this...

Mulle tää vaihdossa oleminen on ollu jo nyt ihan sairaan avartava kokemus. Oon oppinu täällä ollessa jo niin paljon, ja tottakai pientä kulttuurishokkia on koettu aina välillä. Täällä oleminen pistää mut oikeesti arvostamaan sitä, mitä mua kotona odottaa, eli maailman ihanimmat kaverit ja perhe. Tottakai ite Suomi maanakin nousee korkeemmalle mun silmissä, mut siitä mä taisin puhua jo. Mut silti täällä oleminen on ihan yhtä ihanaa ku oon aina kuvitellukki. Melkeempä kaikki mitä toivoin, tapahtu. Sain ihanan perheen, jonka kanssa vietän mieluusti aikaa, oon saanu hyvii kavereita, jotka toivon pysyvän tän vuoden jälkeenki (tottakai ne pysyy), oon saanu nähä paikkoja mistä oon voinu vaa unelmoida tähän asti, oon saanu ja saan katella näit jenkki-söpöliinejä joka päivä, oon saanu puhuu mulle rakasta kieltä joka päivä ja parantuu siinä, ei oo mitään valittamista. Tietenkään asiat ei ikinä oo täydellisiä, jos vikoja alkaa ettimään.. Mul on kaikki just niinku pitääki!


Joku kyseli jenkki-stereotypioista, ja mitä mieltä oon, onks ne totta vai ei. Suurin stereotypia, mikä mul tulee mieleen on se, et jenkkien koulutus ois paljon meitä alhasempi, ja et ne ois paljonki meitä tyhmempiä. Hmm... Mun mielestä suomestaki löytyy niitä nelosen keskiarvon omaavia, joten tää on ihan henkilöstä kiinni. Asiat, joita meille opetetaan täällä, on erilaisia. Ei vaikeempia, eikä niinkään helpompia. Kielioppi ja lukeminen on varmaan niitä vaikeimpia osa-alueita jenkki-nuorille, mut oon törmänny kans ihmisiin, jotka on sata kertaa viisaampia ku mä. En tiiä minkälaisessa paikassa pitää elää, et tää vaihtovuos menis ihan lintsatessa, koska kaikki on niin helppoo.. Ei mun mielestä ainakaan oo liian helppoo, ja enkunkieli ja läksymäärä tekee opiskelusta paljon suuremman osan mun elämää ku mitä se oli suomessa.
Toinen stereotypia, mikä mulla ainaki oli on jenkkien sosiaalisuus. Aluks ku tulin tänne, must se oli maailman oudointa ku joku vieras alkaa puhumaan sulle jossain kaupassa ihan niitänäitä ja jakaa elämäntarinoitaan ihan kaikille. Vähän niinku mun mama tekee aina ja saan hävetä (puspus).. Mut nyt ku oon ollu tääl jonki aikaa oon huomannu, ettei se välttämättä tarkota sitä, et jenkit ois jotenki yli-sosiaalisia. Ne osaa olla kans ujoja, ja ihan samanlaisii varpaisiin kattelijoita ku meki ollaan Suomessa. Oon alottanu monta kertaa puhumaan jonkun kans, ja se keskustelu jäätyy samantien. En tiiä onko vika mussa, vai onks nää jenkit sittenkään niin erilaisia ku mitä me ollaan?
Kolmantena mieleen tuli ylipainoisuus, ja no mun kohalla vaihtareitten lihominen vaihdossa ollessa. Puhuin tästä kans toisen vaihtarin kans just, ja musta tuntuu et jo kahen kuukauden jälkeen on tullu painoo.. Ei se tietenkää oo kaikilla sama, mut mun hostit kerto et niitten aikasempi vaihtari lähti noin 10kg painavampana kotiin vuoden lopussa. Sitä odotteles sitte <3 Emmä jaksa välittää, kuhan must tuntuu hyvältä ni se on se pääasia. Jos alkaa häiritsee ni otan itteeni sit Suomessa niskast kiinni ja raahaan itteni salille kunnes tulokset miellyttää. Ihansama, koen tän kulttuurin just näine roskaruokineen mitä mulle tarjotaan, NAM.


Oon nyt hengaillu aika paljon ihan vaan kotona, ja päivät kuluu tekemättä oikeestaan mitään järkevää. Välillä ehkä läksyjä mut siinä se sit onki. Tuun kotiin, napostelen ja katon telkkarii, juttelen hostien kans, teen läksyt ja meen nukkumaan. En voi käsittää miten nopeesti aika menee täällä. Nyt viimepäivinä tajusin varmaan ekaa kertaa, etten oo nähny mun kavereita ja perhettä yli kahteen kuukauteen, enkä tuu näkee niitä ennen ens kesää. Eilen iski tyhmä kunnon ikävä pitkäst aikaa ihan ilman mitään erityistä syytä, mut kai se on ihan normaalii mun tilanteessa. Se helpottaa aina ku saa jutella rakkaille ja tiiän 100% varmasti et ne on siellä odottamassa ku tuun kotiin. Saan kans mun kavereilt täältä ihanasti tukee, ja ne saa mut tuntee et oon pidetty. Tuun aina heti niin iloseks ku mietin kotiintuloa. Ei sillä et haluisin lähtee, vaan sillä et en malta oottaa sitä et pääsen jakaa tän kaiken teijän kans, ja pääsen takas siihen mun omaan olemukseen. Must on tuntunu jo pitkään tosi hassulta, ihan ku oisin kokonaan eri ihminen ku oon täällä. Jenkit kutsuu mua mun oikeella nimellä, eli täällä mä oon Tiina. Tiina on aina reipas ja hillitsee ittensä, tekee ahkerammin töitä ja viihtyy mieluusti kotona. Tää kaikki on mulle ihan normaalia, eikä mun tarvii esittää mitään. Oon ihan tyytyväinen siihen, että pidän sen mun liian-räiskyvän ja itsepäisen persoonan kahleissa ens kesään asti. Eikai yks kunnon-kiltti-tyttö-vuos mitään haittaa? ;) Trust me, mikään ei oo muuttunu mussa ku tuun takas! Ehkä osaan pestä omat pyykit ja tiiän vähän enemmän amerikan historiasta, mut muuten oon tasan sama tyttö, joka elokuun neljäntenä lähti lentokentältä! Olipas runollisesti sanottu..

Pääpontti oli siis et mul on tääl kaikki tosi hyvin, päivä kerrallaan mennään. Ens viikko on meijän spirit-week, ja perjantaina homecoming game ja lauantaina homecoming dance! Innolla ootan kaikkia noista, ja sekään ei tee pahaa et ens perjantai, seuraava torstai ja perjantai on puolikkait päivii, eli päästään 11! Eiköhän siinä saa ihan tarpeeks rentoiluu. Koht on kans Halloween, joka juhlitaan täällä tooosi paljon suuremmin ku Suomessa, ylläriylläri. Can't wait!

tiistai 9. lokakuuta 2012

Disneyland, Califronia ♥

Viikonloppu vietettiin ihanassa Californiassa, eka kuuden tunnin ajomatka, lauantaina California Adventure ja sunnuntaina Disneyland, antaa kuvien puhua puolestaan.


Anteeks taas täst postaustauosta mut hukun läksyihin ja väsymykseen.. Teen heti uutta postausta ku vaan kerkeen! Mut joo, ihana viikonloppu! Kuulumisiin ♥