Mun matka lähti käyntiin siis lauantaiaamuna 04:30 kun herätyskello alko soimaan. En ollu tosin nukkunu silmäystäkään sinä yönä, mikä teki loppu matkasta maailman ihanimman.. Eka kone lähti seittemän maissa ja koska matkattiin 'ajassa taaksepäin' oli vieläki aamu ku päästiin Lontooseen. Siellä sit oleiltiin viiden muun suomalaisen ja sairaan monen erimaalaisen STS vaihtarin kans jonkin aikaa ja sit lähtiki kaheksan tunnin lento Chicagoon. Chicagos oli meneillään pienehkö ukkosmyrsky joten se oli aika siinä ja siinä et pääsin sit lähtee Phoenixiin. Mun vieressä istu maailman söpöin 8-vuotias Arizonalainen tyttö, jolla oli Justin Bieber-reppu ja One Direction-lehti (jota se lainas mulle ♥) mukanaan siinä.. Jostain kumman syystä meil oliki paljon juteltavaa ja siinä oliki mulle kolmeks ja puoleks tunniks viihdykettä. Voi se oli niin sulonen. En saanu tosin nukuttuu paljon koneissa, joten voitte vaan kuvitella sitä väsymystä. Nukahin uudessa kodissa samantien ku sain pään tyynyyn.
Saavuin Arizonaan siis lauantai-iltana, ja mun hostit oli ilosina ottamassa mua siel vastaan kukkakimpun kanssa. Mulla ei oo mitään muuta ku hyvää sanottavaa niistä ja koko täst jutusta! Mun hostit on yksii mukavimmista ihmisiä keitä oon ikinä tavannu. Tänään ne ajelutti mua ympäri Anthemii, ja käytti mua ruokakaupassa ja sain valita ihan mitä kaikkee naposteltavaa ja ruokaa vaan halusin. Ne käytti mua kans sellasel yhteisökeskuksella, mis on Antemin asukkaille ilmanen kuntosali, koriskenttä, uima-allas, pikkunen 'vesipuisto' alue, kiipeilyseinä ja varmaan muutaki. Anthem on täynnä kaktuksia ja aika kuivan näkösiä pensaita, koska täällä tosiaankin on KUUMA. Se tunne ku nouset ilmastoidusta autosta.. Talot tääl on ihan sairaan ihanan näkösiä, kaikki on beessin tai ruskeen värisiä kivitaloja. Meijän talo on tosi iso, mut jaan huoneen sen mun uuden Kiinalaisen siskon kanssa, kun se 12. päivä tänne saapuu. Huomenna meijän pitäis mennä vähän tsekkailee sitä mun kouluu ja saan valita kursseja sunmuuta.
Kuvissa on mun hostien kaks ihanaa vauvaa, Max ja Ollie. En kestä tota noitten söpöyttä.. Tääl on kans kolmas kisu, joka on vähän ehkä ujompi ku nää kaks reivaajaa. Sitte meil on kans pieni koira Buddy, joka on aika sulonen myös.
Feels like home already ♥
Laitan sit ihan kunnon kuvia jokapaikasta kunhan kerkeen, nää kaikki on otettu rakkaalla iphonella, jota en voi käyttää enää kun vaan yhdistettynä wifiin.. Sain tänää onneks vähä juteltuu äitin ja kavereiden kans, joten nyt mulla on oikeestaa kaikki super hyvin. Oon sairaan tyytyväinen.
En voi ymmärtää tätä. Tiistaina mulle tuli se kauan odotettu soitto STS:ltä, että mulle on löydetty isäntäperhe! Voitte vaan kuvitella sitä intoa, aloin pomppii edestakas mun huoneessa vaik olin vielä puhelimessa sen STS-tytön kanssa. Hehe. No koulun kanssa oli vielä pientä hienosäätöä, mut nyt seki on aikalailla hoidettu. En vieläkään tajuu tätä.
Osavaltioks sainki sit mun toivoman Arizonan, ja meen kaupunkiin nimeltä Anthem. Siellä on lämpötila tällä hetkellä 40°C paikkeilla, eli otan mukaan matkalaukun täydeltä shortseja, toppeja ja jotain 50-suojakerroksista aurinkorasvaa. Anthemissa asuu lähes 25 000 ihmistä, eli ei nyt ihan mikään tuppukylä oo kyseessä. Aloin googlettaa tota paikkaa heti kun sain kuulla siitä, ja rakastuin aika samantien. Mun uus kotikaupunki näyttää tosi kauniilta, ja on mun mielestä rakennettu vasta vuonna '99. Anthemin kotisivuilla luki, että siellä päätekemisiin kuluu golf ja shoppailu. I can live with that hahaa. Oon niin innoissani tosta paikasta, et mua ei haittaa ollenkaan toi lähtöpäivä, joka on siis jo 4. elokuuta.
Mun hostit on eläkeellä oleva pariskunta, ja mun kanssa samaan taloon tulee myös Kiinasta tyttö vaihtoon. Hosteilla on lapsia, mutta niillä on jo omat perheet, eikä ne asu enää kotona. Talossa on kissa ja koira, ja saatoin ehkä käydä google earthilla tsekkaamassa mun uutta kotia.. Oon aika tyytyväinen! Toi jotenki sopii mulle tosi hyvin, koska ainakin nyt saan viettää aikaa paljon ton perheen kanssa, kun vanhemmat on eläkkeellä ja sisko on samassa tilanteessa kun mä. Toi perhe vaikuttaa papereiden perusteella tosi mukavalta, ja lähetinkin niille eilen sähköpostia ja nyt innokkaana odotan vastausta! Alkuongelmien ansiosta sain ottaa yhteyttä mun aluevalvojaanki Arizonassa, joka vaikuttaa myös tosi mukavalta. Teen varmaan uutta postausta sitte tästä perhe-aiheesta ku saan juteltua kunnolla noiden hostien ja sen toisen vaihtaritytön kanssa.
Mun koulu on tosi iso, niinku ehkä näätte noista kuvista. Mun käsittääkseni toi koko alue on sitä kampusta. Oppilaita on noin 2300 (jos oikein luin).. Toivon, että se mun uus siskokin sitte käy samaa koulua, ettei tarttis mennä tollaseen jättipaikkaan yksin. Hehe. Jännittää. Koulu alkaa vasta 13. elokuuta tosin, eli on ainakin aikaa vähän sopeutua ennenkun ryntään koulunpenkille. Boulder Creek tarjoo tosi hyvin kaikkia aktiviteetteja, ja ajattelin ainakin ottaa ittelleni paljon taideaineita, ja saa nähä jos sitä innostuis vaikka jostain urheilulajistaki oikee..
Nyt sit pitäis hoitaa viimesetkin hommat ennen tota lähtöö viikossa.. Viisumi on onneks hankittu jo ja muut paperitki on luultavasti kunnossa. Pakkaaminen vähän stressaa, koska onhan se nyt aika vaikee hahmottaa minkälaisella varustuksella sä pärjäät vuoden pois kotoa.. Pitää kopioida kaikki tärkeet paperit pariin otteeseen, koska oon aika hyvä tavaroiden hukkaamisessa! Uus matkalaukkukin tulis tarpeeseen ja mulla ei oo pienintäkään hajua, mitä mä teen mun kännykälle... Sit vielä pitää viettää mahdollisimman paljon aikaa kaikkien ihanaisten kanssa, ja suunniteltiinki tässä pientä retkee Suokkiin parhaiden tytsyjen kans nyt lauantaina! Hui kauhee, en vaan voi käsittää et tää tuli näin nopeesti. Tää mitä oon oottanu niin kauan ku jaksan muistaa. Nyt tuli tällänen pieni blogi-intoki, eli saattaa olla et kuulette musta nyt vähän useemminkin ku kuukauden väliajoin. Jos aika riittää..
