sunnuntai 5. elokuuta 2012

Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen

Mun matka lähti käyntiin siis lauantaiaamuna 04:30 kun herätyskello alko soimaan. En ollu tosin nukkunu silmäystäkään sinä yönä, mikä teki loppu matkasta maailman ihanimman.. Eka kone lähti seittemän maissa ja koska matkattiin 'ajassa taaksepäin' oli vieläki aamu ku päästiin Lontooseen. Siellä sit oleiltiin viiden muun suomalaisen ja sairaan monen erimaalaisen STS vaihtarin kans jonkin aikaa ja sit lähtiki kaheksan tunnin lento Chicagoon. Chicagos oli meneillään pienehkö ukkosmyrsky joten se oli aika siinä ja siinä et pääsin sit lähtee Phoenixiin. Mun vieressä istu maailman söpöin 8-vuotias Arizonalainen tyttö, jolla oli Justin Bieber-reppu ja One Direction-lehti (jota se lainas mulle ♥) mukanaan siinä.. Jostain kumman syystä meil oliki paljon juteltavaa ja siinä oliki mulle kolmeks ja puoleks tunniks viihdykettä. Voi se oli niin sulonen. En saanu tosin nukuttuu paljon koneissa, joten voitte vaan kuvitella sitä väsymystä. Nukahin uudessa kodissa samantien ku sain pään tyynyyn.

Saavuin Arizonaan siis lauantai-iltana, ja mun hostit oli ilosina ottamassa mua siel vastaan kukkakimpun kanssa. Mulla ei oo mitään muuta ku hyvää sanottavaa niistä ja koko täst jutusta! Mun hostit on yksii mukavimmista ihmisiä keitä oon ikinä tavannu. Tänään ne ajelutti mua ympäri Anthemii, ja käytti mua ruokakaupassa ja sain valita ihan mitä kaikkee naposteltavaa ja ruokaa vaan halusin. Ne käytti mua kans sellasel yhteisökeskuksella, mis on Antemin asukkaille ilmanen kuntosali, koriskenttä, uima-allas, pikkunen 'vesipuisto' alue, kiipeilyseinä ja varmaan muutaki. Anthem on täynnä kaktuksia ja aika kuivan näkösiä pensaita, koska täällä tosiaankin on KUUMA. Se tunne ku nouset ilmastoidusta autosta.. Talot tääl on ihan sairaan ihanan näkösiä, kaikki on beessin tai ruskeen värisiä kivitaloja. Meijän talo on tosi iso, mut jaan huoneen sen mun uuden Kiinalaisen siskon kanssa, kun se 12. päivä tänne saapuu. Huomenna meijän pitäis mennä vähän tsekkailee sitä mun kouluu ja saan valita kursseja sunmuuta.

Kuvissa on mun hostien kaks ihanaa vauvaa, Max ja Ollie. En kestä tota noitten söpöyttä.. Tääl on kans kolmas kisu, joka on vähän ehkä ujompi ku nää kaks reivaajaa. Sitte meil on kans pieni koira Buddy, joka on aika sulonen myös.

Feels like home already ♥

Laitan sit ihan kunnon kuvia jokapaikasta kunhan kerkeen, nää kaikki on otettu rakkaalla iphonella, jota en voi käyttää enää kun vaan yhdistettynä wifiin.. Sain tänää onneks vähä juteltuu äitin ja kavereiden kans, joten nyt mulla on oikeestaa kaikki super hyvin. Oon sairaan tyytyväinen.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä että oot turvallisesti perillä! Kuin söpö muuten toi oranssi kissa! :DD haha, mulla olis et mutki ottais joku arizonalais perhe omakseen sitten ens keväällä/ kesällä :) Jään kyllä seuraileen sun blogia joten yks anonyymi pitää aina lisätä siihen lukija määrään! (; Pidä aivan mahtava vuos siellä!

Peppi kirjoitti...

kiitos paljon :) ja onnee sunki vaihtohakuun ja perheen löytämiseen! uskon et täst tulee aivan mahtava kokemus!

Anonyymi kirjoitti...

Äipästäkin tuntuu ihanalta että sua pidetään kuin omaa lasta! Nasu laittaa terkkui ja sanoo et älä sit liikaa kiinny noihin kissoihin! <3<3<3