It's nothing to cry about 'cause we'll hold each other soon

Täällä lammikon toisella puolen ollaan taas vaan elelty aika perus arkea. Vuos on lähteny tosi rennosti liikkeelle, päivät kuluu nopeesti vaikka en paljon mitään koulun jälkeen teekkään. Koulupäivätki menee rentoillessa, enkä oikeestaan jaksa ottaa stressiä yhtään mistään. Hyvä näin! Must on ihana ku oon saanu noinki paljon kavereita nyt koulusta, ku pari kuukautta sitte tuntu, ettei mulla ollu niitä juuri yhtään tääl. Nyt pystyn puhuu jokaisella tunnilla jollekin, ja ehkä mä tästä rupeen koulun jälkeenki joskus hengailee ihmisten ilmoilla. Mut kyllä ne päivät menee kotonakin, varsinki ku ilmat alkaa taas ihanasti lämpeemään ja voin siirtää datailun tonne takapihan puolelle ja alkaa ottaa arskaa, ah. Sit tässä alkaa myös nyt tulee useemmin noita musikaali treenejä, ja näiden kolmien harjotusten jälkeen jo oon sitä mieltä, etten oo varmaan ikinä tehny mitään noin hauskaa. Ja ne ihmiset siellä on vaan ihan mahtavia.

Kotona menee kans tosi kivasti! Oon tullu nyt hostien ja sisin kans tosi hyvin toimeen viimeaikoina, ja oon jo alkanu miettii, miten kiva tänne on sitten joskus tulevaisuudessa karata Suomen pakkasista. Just tänää puhustelin noiden kans, et nyt voin vaa alkaa sanoo kaikille, et mul on loma-asunto Arizonassa, ja ne siihen vaan hymyillen totes, että oon tervetullut millon vaan. Että mua ei varmaan sitten ens talvina paljoo näy! Jos siis joku noista kesätyöhakemuksista tärppäis...

Tällästä täällä, hyvin menee ja vaan reilu neljä kuukautta retkeä jäljellä! Hyvä fiilis :)